Hip-hip hei!!! Oon vielä 2 päivää jälkikäteenkin niin onneni kukkuloilla. Työ tekee tulosta !-)) Sain Masin tarjoamaan ensimmäisen kerran kunnolla kokoamista torstai-iltana - ihan mieletön tunne. Aikaisemmin oon onnistunut saamaan perää kasaan ja sitten päätä alas tai pään sijaan selkää oikein, mutta ikuna ei ole onnistunut koko paketin pläjäys!!! Ja sit tein sen vielä seuraavanakin päivänä uudestaan! Ei nyt ihan niin hienosti kuin to, mutta kuitenkin. Aijaijai, kun on kuulkaas upee fiilis - kädet syyhyää päästä taas hevosen selkään !-)))

Toiveissa olisi, että jos tytöt saavat jossain vaiheessa hakemamme hoitopaikan niin pääsisin iltapäivisin ratsastamaan, mikä suomeksi tarkoittaisi elämän huomattavaa helpotusta. Nyt olemme ratsastaneet suoraan sanottuna keskellä yötä tai sitten hirveessä kiireessä töitteni välissä.